Kysely paljastaa: Suomalaiset luottavat maksublokkeihin – mustat listat ja IP-estot saavat kylmän vastaanoton

Suomen rahapelimarkkinat ovat murrosvaiheessa. Veikkauksen vuosikymmeniä kestänyt monopoliasema on päättymässä, lisenssihaut käynnistyvät vuoden 2026 aikana ja uuden sääntelyjärjestelmän on määrä astua voimaan 1. heinäkuuta 2027. Muutos on mittava – mutta kuinka hyvin tavalliset suomalaiset ymmärtävät, mitä on tulossa, ja miten he suhtautuvat uudistuksen välineisiin?

Bilendi toteutti huhtikuussa 2026 erään nettikasino -sivuston toimeksiannosta kuluttajakyselyn, johon vastasi tuhat 18–65-vuotiasta suomalaista kansallisesti edustavan otoksen mukaan. Tulokset kertovat sekä tietämyksen aukoista että selkeistä mielipiteistä.

Tietoisuudessa suuria eroja sukupuolten välillä

Kaksi kolmesta suomalaisesta – tarkemmin 67 prosenttia – tietää, että rahapelilainsäädäntö on muuttumassa. Luku kuulostaa kohtuulliselta, mutta piilottaa alleen huomattavia eroja väestöryhmien välillä.

Miesten tietoisuus on selvästi naisia korkeammalla tasolla: miehistä 80 prosenttia on perillä uudistuksesta, naisista vain 54 prosenttia. Ero on 26 prosenttiyksikköä – käytännössä eri maailmat. Tämä heijastaa todennäköisesti rahapelaamisen erilaista roolia eri sukupuolten arjessa ja mediankäytössä, mutta se myös tarkoittaa, että uudistusviestintä ei ole tavoittanut yleisöjä tasapuolisesti.

Ikäryhmien välinen ero on pienempi, mutta silti merkitsevä. Vanhemmista vastaajista (50–65-vuotiaat) 71 prosenttia on tietoinen muutoksesta. Nuorimmassa ikäryhmässä (18–34-vuotiaat) luku on 63 prosenttia. Tulos on hieman yllättävä: voisi olettaa, että digitaaliseen mediaan enemmän altistuva nuori ikäpolvi olisi hereillä myös rahapeliuudistuksessa. Näin ei kuitenkaan ole – tai ainakaan ei merkittävästi enemmän kuin vanhemmat ikäluokat.

Kokonaisuutena: joka kolmas suomalainen elää vielä osittain tietämättömänä siitä, että koko rahapelisektori on uudelleenjärjestymässä. Tämä luo viestinnällisen haasteen niin regulaattoreille kuin toimialallekin ennen heinäkuuta 2027.

Maksublokeille tukea – IP-estot ja mustat listat tyrmätään

Yksi uuden lisenssijärjestelmän keskeisimmistä kysymyksistä on: miten pelaajat saadaan pysymään lisensoiduilla, valvotuilla sivustoilla sen sijaan, että he pelaisivat ilman suomalaista lisenssia toimivilla ulkomaisilla alustoilla? Kysely selvitti, mitä keinoja suomalaiset itse pitävät toimivimpina.

Maksublokit nousevat selkeäksi ykköseksi: 32 prosenttia pitää niitä tehokkaimpana yksittäisenä keinona. Logiikka on ymmärrettävä – jos rahaa ei voi siirtää laittomille sivustoille, pelaaminen niillä vaikeutuu merkittävästi. Maksublokit ovat myös konkreettinen, teknisesti toteutettava mekanismi, johon muissa Pohjoismaissa on jo turvauduttu vaihtelevalla menestyksellä.

Toiseksi suosituin näkemys – 26 prosenttia – on se, että paras tapa hoitaa asia on tehdä kotimaisesta, lisensoidusta tarjonnasta niin hyvää, että pelaajat haluavat pysyä sen piirissä. Tämä on regulaation filosofisesti mielenkiintoisin linja: ei pakkoa, vaan houkuttelua. Se on myös rehtipeliläinen ajatus – valvottu markkina toimii, jos se on aidosti kilpailukykyinen.

Vain 11 prosenttia uskoo IP-blokkien tehoon. Tulos on linjassa kansainvälisten kokemusten kanssa: IP-estot ovat helposti kierrettävissä VPN-palveluiden avulla, ja ne luovat enemmän teknistä haittaa kuin todellista estettä motivoituneelle pelaajalle.

Kaikkein puhuttelevinta on kuitenkin se, että 29 prosenttia vastaajista ei osannut nimetä yhtään toimivaa keinoa. Lähes kolmannes suomalaisista on siis täysin epävarma siitä, miten laitonta pelaamista voidaan ylipäätään hillitä. Tämä kertoo, että koko sääntelyarkkitehtuuri on suurelle yleisölle vielä melko tuntematon. Kun ihmiset eivät tiedä, mitkä keinot toimivat, on vaikea myös rakentaa luottamusta uuteen järjestelmään.

Mustat listat: skeptisyys on valtavirtaa

Julkisiin mustiin listoihin – joissa laittomiksi katsotut sivustot nimetään avoimesti – suomalaiset suhtautuvat nihkeästi. 43 prosenttia uskoo, että lista ei estäisi ihmisiä käyttämästä laittomia sivustoja. Vain 24 prosenttia pitää listaa toimivana esteenä, loput ovat epävarmoja.

Nuoret (18–34-vuotiaat) suhtautuvat listaan hieman muuta väestöä myönteisemmin: heistä 29 prosenttia uskoo sen toimivuuteen. Silti sekin tarkoittaa, että enemmistö nuoristakin suhtautuu mustiin listoihin epäillen. Kun suurin osa kuluttajista ei usko keinon toimivan, herää oikeutettu kysymys: toimiiko se käytännössä paremmin kuin ihmiset arvelevat – vai vahvistaako epäluottamus omaa ennustettaan?

Purevatko bonukset suomalaisiin?

Yksi rahapelisääntelyn vakiokäsitys on, että ulkomaiset sivustot houkuttelevat pelaajia ylisuurilla bonuksilla ja kampanjoilla, joita säännelty kotimarkkina ei voi tarjota. Kyselytulos haastaa tämän oletuksen – ainakin osittain.

Vain 30 prosenttia vastaajista oli samaa mieltä siitä, että houkuttelevammat tervetulobonukset ja kampanjat vetävät pelaajia ulkomaisille sivustoille. 41 prosenttia oli eri mieltä ja 29 prosenttia epävarmoja. Enemmistö suomalaisista ei siis pidä bonuksia ensisijaisena syynä pelata ulkomaisilla sivustoilla – tai ainakaan he eivät tunnista tai myönnä sitä.

Demografiset erot kuitenkin paljastavat, että kuva on monimutkaisempi.

• Miehet vs. naiset: Miehistä 43 prosenttia näkee bonusten merkityksen selvästi, naisista vain 18 prosenttia. Ero on jyrkkä – 25 prosenttiyksikköä. Tämä heijastelee todennäköisesti erilaisia pelaamistottumuksia ja -intensiteettiä sukupuolten välillä.
• Nuoret: 18–34-vuotiaista 35 prosenttia pitää bonuksia houkuttimena. Nuoret pelaajat ovat siis bonustietoisempia kuin vanhemmat ikäluokat – ja he ovat myös se pelaajaryhmä, jonka kanavoiminen kotimaiseen järjestelmään on pitkällä tähtäimellä kriittisintä.
• Tulotaso: Korkeampituloisilla vastaajilla – joihin Helsingin seudun vastaajat (noin 30 % otoksesta) kuuluvat – bonusten merkitys korostuu. Tämä on matemaattisesti loogista: mitä enemmän pelaat, sitä enemmän bonusten todellinen arvo realisoituu.

Rehtipelin näkökulmasta tulos on kiinnostava siksi, että se kertoo jotain ihmisten itsetuntemuksesta – tai sen puutteesta. Bonukset ovat tehokkaita psykologisia työkaluja, mutta harva pelaaja myöntää reagoivansa niihin rationaalisen valinnan sijaan. Todellisuudessa 30 prosentin osuus, joka tunnistaa bonusten vetovoiman, saattaa olla alakanttiin verrattuna siihen, miten paljon bonukset tosiasiassa ohjaavat käyttäytymistä.

Tasapainoilu haittojen ehkäisyn ja kanavoinnin välillä

Kyselyn tulokset tarjoavat arvokkaan ikkunan siihen, miten suomalaiset kuluttajat suhtautuvat rahapeliuudistukseen – ja haasteet ovat selkeät. Tietoisuus on epätasaisesti jakautunutta. Estokeinojen toimivuudesta ei ole konsensusta. Ja merkittävä osa väestöstä on yksinkertaisesti epävarma siitä, mikä ylipäätään toimii.

Sisäministeri Mari Rantanen on tiivistänyt uuden lisenssijärjestelmän ytimen: lakiesityksen täytyy tasapainottaa haittojen ehkäisy ja kanavointi. Kanavointi tarkoittaa käytännössä sitä, että järjestelmän on oltava riittävän houkutteleva operaattoreille – ja sitä kautta myös pelaajille – jotta laillinen, valvottu markkina pystyy kilpailemaan lisensoitujen ulkomaisten vaihtoehtojen kanssa.

Kyselytulokset viittaavat siihen, että pelkät estomekanismit – mustat listat, IP-blokit – eivät vakuuta kuluttajia. Maksublokit saavat eniten tukea, mutta nekin yltävät vain 32 prosentin kannatukseen, kun taas lähes kolmannes vastaajista ei usko mihinkään yksittäiseen keinoon. Toiseksi suosituin näkemys – parempi kotimainen tarjonta – on viesti, jonka uuden järjestelmän rakentajien kannattaa ottaa vakavasti.

Sääntelymalli, joka nojaa liikaa pakottaviin esteisiin ilman aitoa kilpailukykyä, kohtaa todennäköisesti saman ongelman kuin monopolijärjestelmäkin: pelaajat hakeutuvat sinne, missä tarjonta on parempaa. Heinäkuuhun 2027 on aikaa rakentaa jotain parempaa.