Suomen suurin rahastus? Veikkauksen arvo voi nousta jopa 4,5 miljardiin euroon – poliitikot jo tukkanuottasilla jättipotista

Hinta on hurja: Veikkauksen arvoksi on arvioitu jopa 4,5 miljardia euroa (noin 5,24 miljardia dollaria). Ja nyt paljastuu, että ulkomaiset pelijätit ovat jo ottaneet yhteyttä ja kysyneet, onko Suomen kruununjalokivi kaupan.

Asialla on entinen Veikkauksen johtaja, nykyinen alan konsultti Jari Vähänen, joka kertoo useiden ulkomaisten peliyhtiöiden tiedustelleen ostomahdollisuuksia. Syy kuhinaan on selvä: 1. heinäkuuta 2027 Suomi siirtyy rahapeleissä lisenssimalliin, joka kaataa Veikkauksen monopolin nettipeleissä ja vedonlyönnissä. Samalla on käynnistynyt kova poliittinen vääntö siitä, mitä koko yhtiölle pitäisi tehdä.

Mistä miljardit muodostuvat?

Vähäsen arvio ei ole hatusta vedetty. Se perustuu Veikkauksen noin 450 miljoonan euron vuotuiseen pelikatteeseen, jolle on laskettu alalla tyypillinen kymmenkertainen arvostuskerroin.

Potti jakautuu karkeasti kahtia. Kilpailulle vapautuva digitaalinen liiketoiminta – nettikasino ja vedonlyönti – on arviolta noin 1–1,5 miljardin euron arvoinen. Selvästi arvokkaampi on monopoliksi jäävä osuus, eli Lotto ja fyysiset peliautomaatit, joiden arvoksi on laskettu noin 3 miljardia euroa. Yhteensä siis se hurja 4,5 miljardia.

Poliitikot eri linjoilla miljardeista

Ylen puoluekyselyn perusteella poliittinen kenttä on revennyt aiheesta auki kuin pelikuponki.

Myynnille avoimimpia ovat oppositiosta SDP ja Keskusta. SDP:n Mikkel Näkkäläjärvi ja Keskustan Mika Lintilä katsovat, ettei valtiolla ole enää strategista syytä omistaa peliyhtiötä avoimilla kilpailumarkkinoilla. Liike Nyt menee pisimmälle ja vaatii suoraan täyttä yksityistämistä ja pörssilistausta.

Toisessa laidassa seisoo Vasemmistoliitto. Timo Furuholm vastustaa myyntiä täysin ja muistuttaa, että Veikkaus on ollut valtiolle luotettava ja tasainen tulonlähde.

Hallituspuolueet – Kokoomus, Perussuomalaiset ja KD – pitelevät vielä korttejaan lähellä rintaa. Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit varoittavat erityisesti yhdestä sudenkuopasta: kertaluonteista myyntituloa ei pidä paukauttaa juokseviin valtion menoihin. Samalla ne korostavat pelihaittojen ehkäisyn tärkeyttä. RKP:n omistajaohjausministeri Joakim Strand ei kommentoi asiaa lainkaan esteellisyyden vuoksi.

Arvo sulaa käsiin – pelastaako asiakasrekisteri?

Tässä on se tikittävä aikapommi: mitä kauemmin poliitikot arpovat, sitä vähemmän kaupasta lopulta liikenee. Veikkauksen bruttopelituotto on romahtanut peräti 40 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Joka vuosi, jonka päätökset venyvät, kruununjalokivi menettää kiiltoaan.

Yksi valttikortti voi silti ratkaista koko pelin: 2,5 miljoonan suomalaisen asiakasrekisteri. Vähänen huomauttaa, että jos Veikkaus saa pitää ja hyödyntää tämän jättimäisen asiakastietokannan myös uudessa lisenssijärjestelmässä, se dominoi markkinaa ja yhtiön arvo on huikea. Jos rekisteriä ei saa käyttää, arvo romuttuu.

Vähänen nostaa esiin myös toisen kiusallisen yksityiskohdan. Valtio toimisi samaan aikaan sekä pelimarkkinan sääntelijänä että kilpailevan yhtiön omistajana – selvä eturistiriita, jota hän kuvaa ”kriittiseksi ja kyseenalaiseksi ratkaisuksi”.

Ehtiikö valtio rahastaa ajoissa?

Vauhdista huolimatta nopeaa kauppaa tuskin nähdään. Valtion omistajaohjausosaston finanssineuvos Maija Strandberg on arvioinut, että mahdollinen myynti ajoittuisi pikemminkin vuoteen 2030. Sitä ennen tarvitaan lakimuutoksia, hyvää hallintotapaa ja konkreettista näyttöä siitä, että Veikkaus pärjää vapaassa kilpailussa.

Kysymys kuuluukin: ehtiikö Veikkauksen miljardiarvo sulaa käsiin ennen vuotta 2030 – vai tekeekö Suomen valtio historiansa suurimmat pelikaupat?